Tzijooneem (Expresión oral)

De CNB
Ir a la navegación Ir a la búsqueda
Busca en cnbGuatemala con Google

Ch'orti' | Chuj | Popti' | Kaqchikel | Q'anjob'al | Q'eqchi' | Tz'utujiil
Nuestro idioma en la escuela - Kaqchikel p(13).png

Ja najox chi riij ja taq tanaaj:[editar | editar código]

  1. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ xtikeek’am ta k’in xtikinimarisaaj ta ja kichoq’ab’aliil chi riij ja ri ak’axaaneem k’in rojtaqixiik ja kitzijob’al.
  2. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ xtikeek’am ta k’in xtikinimarisaaj ta ja kichoq’ab’aliil chi riij ja rutzijoxiik k’in utzilaj runuk’iik ja te’eej tzijob’a

Ja tzijob’eeneem ruk’iin jun winaq rajawaxiik chi qe qonojeel. Rumaal k’aari’ qasik’iij k’in nqaanuk’ chi keewach ja taq ak’alaa’ naq rik’a’tziil ja tzijooneem.

Ja najb’eey k’o jun ti k’amab’al tziij k’o chi nsik’ix rumaal ja ri ajtiij, k’aari’ utz nkanooj chik nik’aaj taq tziij owi taq q’ijlooneem pa ruuwi’ ja juun ka’i’ taq cholaaj nimatziij ri’. Chi ri’ nqiil wi’ naq chi taq tziijaal nkeekoj ja winaq chi q’ijlooneem.

  • Ja ri aa Ku’ ntzijoon ruk’iin rumama’.
  • Ja ta Mari’y ntzijoon ruk’iin ruutee’.
  • Ja naan Xwaana ntzijoon kuk’iin ja riiy ruumaam.
  • Ja ri aa Pala’s ntzijoon ruk’iin ruutee’.

Ja ri aa Ku’ ntzijoon ruk’iin rumama’, ja rajilab’al jaa ri’ Juun

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Tzijooneem

Ja ri aa Ku’ ntzijoon ruk’iin rumama’.

Xruub’an k’a juutiij ja ri Ku’, xruk’axaaj chi re ja rumama’, naq ja rajawaxiik chi re ja ruk’asalemaal.

Ja k’a taa’ xruub’iij chi re, __ja ri aa Ku’, rajawaxiik chi utz naatz’et ja k’o chi ruuwach ja ruuwach uleew, jaani’ chi re ja taq chee’, ya’, chikopii’, ja ri ee k’o chi ruupam ja ya’, ja nexik’an chi kaaj k’in chaqajaa’ ja ri ee k’o pa taq uleew. Chaqajaa’ rajawaxiik chi ne’animaaj ja winaqii’__, keeri’ xruub’iij ja taa’ chi re ja rumaam.

Ja toq rumajoon tziij ja taa’, ja ri ak’aal qas ruya’oon ruuq’a’ xe’ reey, chi ruk’axaxiik ja ri’j.

Ja k’a ri ak’aal xruk’axaaj chik chi re ja rumama’, ___ tib’iij tziij k’aari’ wi utz ne’atz’et ja ronojeel ja k’o chi ruuwach uleew, k’o k’a ki’kotemaal ari’ chi paam ja qak’asalemaal, k’in ruk’iin ja nimalaj Ajaaw__, keeri’ nruub’iij ja ri ak’aal.

__ keeri’ nak’a__, ne’e ja taa’ chi re ja rumaam, __xa k’a jaari’ ja nruk’utuuj ja ri Ajaaw chi qe chi paam ja qak’asalemaal__, ne’e ja taa’. Ja k’a ri ak’aal qas nuuyak ruuwi’ toq ntzijooni ja rumama’, k’in qas utz nrak’axaaj ja nruub’iij ja ri’j.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(15).png

__ Xa k’a rumajk k’a ri’ ja winaqii’ ma utz ta chik nkeeb’an chi re ja naquun, ja k’o chi ruuwach uleew, chi wi’ k’o ruk’ayewaal nqaatiij chik kaamiik chi paam ja qak’asalemaal, k’iy ja ruk’ayewaal nqaatz’et chik chi ruuwach uleew__, ne’e ja taa’__jaani’ chi re ja qaamees rajawaxiik chi nqaak’ol, ma chaqata b’aar chi ri’ nqach’aqiij kaan wi’, keeri’ k’a nqaab’an chi re ja taq chee’, rajawaxiik chi neqaatiik chik juulee’, ma chaqata ruchojyiik nqaab’an, jaani’ rub’anoon kaamiik ri’ q’anij ma k’o chik ta jab’ nqa’ji, rumajk ja choyooj taq chee’ qab’anoon.

Xa k’a rumajk ari’ xnuub’iij kaan chi aawe chi utz qatz’eta’ ja k’o chi ruuwach ja ri uleew, utz k’a chi k’o jun utzilaj k’asalemaal nqijl chuwaaq kaab’iij, k’in ja nqaaya’ kaan chi ke ja qalk’uwaal__, ne’e ja taa chi re ja rumaam. Ja k’a ri ak’aal qas xmaltiyoxiij chi re ja rumama’ ja utzilaj taq na’ooj xruuya’ kaan chi re, ja k’aari’ xtruukoj chi paam ja ruk’asalemaal.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Saamaaj

Ak’axaaneem chi ke tijoxelaa’:

  • ¿La neeb’an ixix kuk’iin ewati’t ee mama’ kani’ xruub’an ja ri aa Ku’?
  • ¿La utz xawak’axaaj ja xruub’an ja ri aa Ku’?
  • ¿La ewojtaq neetik taq chee’ ixix?

Saamaaj kixiin tijoxelaa’:

  • Kib’ana’ taq achib’al k’in kiqupiij k’aari’ kicholo’ naq xkojtaqiij chi riij ja ti choloon tziij.
  • Kaamiik neeb’an to jun ti esamaaj chi ewoochooch. Tewik’axaaj to chi ke eetee’ etata’ naq utz k’in ma utz ta nqaab’an chi paam ja qak’asalemaal chi paam ja ruuwach uleew. Tatz’ijb’aa to chi ruuwach juun ruuxaq wuuj.

Teb’ana’ jun ejtz’aaneem owi tewelisaaj rachib’al ja kani’ xruub’an

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Ak’axan tziij[editar | editar código]

Kaamiik ja ri ajtiij utz nruukoj ja juun ka’i’ taq k’amab’al tziij ri’, utz k’a pa ki’kotemaal nek’eje’ wi’ ja taq ak’alaa’, rumaal chi ja taq tziij kojtaqiin pe chik pa jaay. Tasik’iij ja ti k’amab’al tziij chi keewach ja taq ak’alaa’ Ak’axan tziij. Ja rajilab’al jaa ri’ ka’i’.

Nojsamaji, teeb’iij na’aan chi we, xteeb’iij na chi we, tewak’axaaj naq ja nb’ixi, tek’ama’ to ja ri esamaaj ja ri eb’anoon chik, ma teraq ta eechii’ toq k’o jun ntzijooni.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Ak’axan tziij

  • Noq samaji kaamiik utz k’a nqaak’is ja qasaamaaj ja qaya’oon kaan. Teeb’iij naan chi we, wi utz nb’anoon chi re ja ri achib’al ri’, utz k’a chi nnuk’ chi utz ja nimajoon rub’ajniik.
  • Xteeb’iij na chi we, naq nraajo’ ja jun ewachib’iil, nk’ispaqana ja numajoon rub’ajniik ri’, k’aja’ k’aari’ xtwak’axaaj ja nraajo’.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(16).png
  • Toq ix k’o pa taq ajtijaal rajawaxiik chi tewak’axaaj naq ja nb’ixi, utz k’a chi utz neeb’an chi paam ja ri ee k’asalemaal, chi ma k’o ta itzeel newijli.
  • Ewonojeel tek’ama’ pe ja ri ee saamaaj ja ri ee b’anoon, utz k’a chi nnik’ooj kaan chi utz, ja k’a ma utz ta nruub’aan chi re rajawaxiik chi nkamuluuj chik juutiij, chi nk’eje’ wi’ chi ruuwach ja qamajoon rojtaqixiik.
  • Ja toq ntzijooni ja tijoxeel rajawaxiik chi ma teeb’an ta raqooj chii’, utz k’a chi utz ntzijooni ja winaq ja nya’owi ja tziij chi qaawach, k’in nqak’axaaj naq ja nruub’iij chi qe.

Ronojeel ja taq tziij ri’ rajawaxiik chi nqaakoj chi paam ja qak’asalemaal, pa taq qoochooch, pa ruk’axaxiik rutzijob’al Ajaaw, pa tijob’al, pa k’asataaneem, chaqa b’aar chi ri’ ta nk’atziin wi’ chi qe, xa k’a rumajk k’aari’ qak’axaaj tziij, keqanimaaj ja qaatee’ qatata’, k’in konojeel ja winaqii’.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Saamaaj rixiin tijooneel:

  • Takanooj jun ruuq’a’ ti chee’, kaari’ takanooj jun ti ruk’olib’aal ja b’aar nopoon wi’ keewach chi riij ja taq ak’aalaa’. Ja rusamaaj ja ti ruuq’a’ chee’ chi ri’ nekijikab’a’ kaan wi’ chii’ taq wuuj ja taq ak’alaa’. Ja chii’ taq wuuj k’o chi nkitz’ijb’aaj eel jun ti tziij chi ruuwach ja xkojtaqiij chi riij ja ch’ob’oon owi choloon tziij xaaya’ chi keewach.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(17).png
  • Chi ri’ naatz’et wi’, ja wi k’o xrojtaqiij, wi’ nkowiini ntz’ib’aani, k’in chi ri’ natz’et wi’ chaqajaa’ b’aar nrojob’eej to’ooneem ja tijoxeel.
  • K’o chi nkitz’ijb’aaj ja taq tziij chi ruuwach jun ti chii’ wuuj.
  • Ja ti saamaaj ri’ k’o chi naakoj chi ruukaab’ q’iij. Naab’iij chi ke ja taq ak’alaa’ chi k’o chi nkeechap jun chi ke ja taq wuuj,
  • K’aari’ k’o chi netzijoon chi riij ja ti tziij xkiili chi kijujuunaal.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Saamaaj rixiin tijoxeel:

Ja ruub’ii’ ja ti chee’, Chee’ wachil na’ooj:

  • ¿Naq chi tzijaal xawojtaqiij chi paam ja xrruub’iij ja tijooneel kaamiik?

Tatz’ijb’aaj chi ruuwach jun ti chii’ wuuj ja ti tziij xawojtaqiij, k’aari’ najikib’a’ kaan pa ruuq’a’ ja jun ti ruuq’a’ chee’ ja k’o pa tijob’al.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Q’ijlooneem[editar | editar código]

Xsaqari nuutee’, xqa’j q’iij nuutee’, xok aaq’a’ nuutee’, utz aawach, utz wa’an, la utz eb’anoon, kojb’ena, chiwaaq chik.

Tasik’iij ja k’amab’al tziij Q’ijlooneem.

Ja k’o chi paam ja to’ob’al wuuj, ja rajilab’al jaa ri’ Oxi’.

Q’ijlooneem

Saamaaj rixiin tijooneel:

  • Ke’anuk’u’ ja taq ak’alaa’ pa ka’ka’ owi pa kaji’ taq.
  • K’aari, taab’iij chi ke chi tikelisaaj rachib’aal ja q’ijiloooneem nkeeb’an ee je’ee’ pa koochooch owi pa b’eey.
  • K’aari’ ja julee’ mokaaj chik, k’o chi nkeetzu’ chi utz naq utz nkeeb’an chi re rub’ajniik, k’in nkitz’ijb’aaj ja taq tziij nkooj kumaal ja taq kachib’iiil.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(18).png

Tasik’iij chi keewach ja choloon tziij ri’:

Ja ri ak’aal xsaqari nuutee’ ne’e toq xooki chi paam ja jaay, q’anij keeri wi’ nuub’an toq nyakataji nimaq’a’, ma ruuyoon ta chi re ruutee’ nruub’iij wi’, q’anij neruq’ijla’ konojeel ja winaqii’ ja neruutz’et, xanaq ta ramaaj. Kani’ chi re toq nqaaj q’iij, ja ri ak’aal nruub’iij chi re ja ruutee’, xqajq’iij nuutee’ ne’e, ¿la utz aawach?. Ja k’a ruutee’ nk’ulub’a’, utz waan waal ne’e. ¿La utz eb’anoon, max ta k’o ruk’ayewaal k’o chi paam ja ri ek’asalemaal?, k’aari’ nruub’iij chi ke ja toq nruumaj tziij kuk’iin, nruuchol chi keewach ronojeel ja rutziil b’anoon chi re kumaal ja juulee’ winaqii’. Toq k’a nutzuri ja tziij rumaal kuk’iin ja ruutee’ rutata’, nruuna’ chi k’o chik ruwaraam, nruub’iij chi ke ja ruutee’ rutata’, chi k’o chik ruwaraam chiwaaq chik, ne’ kaan chi ke ja ruutee’ rutata’.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Saamaaj rixiin tijoxeel:

  • Tenuk’u’ ee wii’, techomirisaaj taq esamaaj chi ee jujuunaal chi riij naq neeb’an ixix toq nixq’ijlooni, k’aari’ neek’ut chi keewach ja taq ewachib’iil.
  • Saamaaj rixiin chi newik’axaaj pe pa ewoochooch. Tewak’axaaj chi ke eetee’ etata’, jani xkeeb’an to ee je’ee’chi riij ja q’ijlooneem ojeer.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(19).png

Ak’axan tziij pa tijob’al[editar | editar código]

Tejaqa’ ja ri eewuuj, teb’ana’ ruutza’m ja ri etz’ijb’ab’aal, tetz’ijb’aaj ja ri ajilab’al, teb’ana’ ja ri esamaaj ja k’o chi paam ja ri eewuuj, teya’aa’ rutziil keewach ja ri ewachib’iil.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Tesik’iij ja taq na’ooj chi keewach ja taq ak’alaa’ ja k’o chi ruuwach ja to’ob’al wuuj. Ja rajilab’al jaa ri’ kaji’.

K’axan tziij pa tijob’al

Tijooneel: Tasik’iij chi keewach ja tijoxelaa’, chi jujuuneel ja taq na’ooj ri’.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(20).png
  • Ja tijoxeel nruub’iij chi re ja ri ak’aal chi tab’ana’ ruutza’m ja ri atz’ijb’ab’al, utz k’a chi utz neeli ja ri asamaaj, k’in chajniim naak’is, chaqajaa’ qas q’alaaj neeli ja natz’ijb’aaj, konojeel ja ri awachib’iil nkeech’ob’ naq ruuwach ja ri asamaaj.
  • Kaamiik k’a ri’ rajawaxiik chi nqasik’iij ruuwach ja qaawuuj. Tejaqa’ ja ri eewuuj, tesik’iij ja najb’ey ruuxaaq, q’alaaj k’aari’ b’aar chi ri’ xkixopoon wi’, k’in neeb’iij chi we naq xtik’eje’ kaan pam eewi’.
  • Tetz’ijb’aaj chaqajaa’ ja ri ajilab’al ja k’o chi paam ja qatzijob’al, utz k’a chi newojtaqiij k’iy ruuwach na’ooj ja qamesetaan kaan chik.
  • Teb’ana’ ja ri esamaaj chi utz, qas ch’ajch’oj teb’ana’ chi re, k’in nimaq ja ri eetz’ijb’ teb’ana’, utz k’a qas looq’ nixkeetz’et ja ri eetee’ etata’. Toq xkixopoon chi ewoochooch, xa junaam teb’ana’ chi re ja ri esamaaj jaani’ k’o chi paam ja ri eewuuj. Toq k’a xtutzuri ja ri esaamaaj nixb’e k’a chi ewoochooch, k’in xteeya’ kaan rutziil keewach ja ri ewachib’iil ja xesamaaj ewik’iin chi paam ja q’iij kaamiik ri’.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Tijooneel

K’o chi naab’iij chi ke ja taq ak’alaa’ chi nkeejach ja taq tziij, k’aari’ nkikaanooj juun, ja netzijoon chi riij, chi keewach taq kachib’iil.

Saamaaj rixiin tijoxeel

  • Tatz’ijb’aaj ruub’ii’ ja taq naaquun k’o chi paam ja tijob’al.
  • Tatz’ijb’aaj ruub’ii’ ja taq naquun ja k’o chi ch’ajch’oj nk’eje’ pa tijob’al.

Tatz’ijb’aaj ruub’ii’ ja taq naquun ja natrutz’ilooj atat chaqajaa’ taq asamaaj toq nab’an.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(21).png